Minä ja hän

Jos nyt sitten sitä asiaa liittyen raskauteen ja Islan isään. :)

Me emme siis olleet parisuhteessa Islan isän kanssa, mutta tapailimme silloin tällöin. No meillehän sattui sitten vahinko ja minä pamahdin paksuksi.
Raskaustestin tekoa viivästytin ja laskeskelin vain päiviä, että kuinka monta päivää on kuukautiset myöhässä. No kaverini sitten ei enää jaksanut odotella ja kävi ostamassa testin minulle ja plussaahan se näytti :)

Itse en voinut kuin nauraa ja miettiä, että onko se oikeasti totta. Seuraavaksi sitten pistikin miettimään, että miten tästä kerron lapsen isälle asiasta ja omalle äidilleni.
Äiti suhtautui asiaan onneksi hyvin positiivisesti ja oli oikein innoissaan asiasta. Äidilleni kerroin siis samana päivänä ,kun tein testin.

Lapsen isälle en  kertonut samana päivänä ja juhannus kun oli tulossa, niin kerroin vasta sen jälkeen.
Itse olisin asian kertonut kasvotusten, mutta hän halusi asian tietää välttämättä tekstiviestin kautta.
Viestin laitettuani, oli ensin vastaus, että se ei voi olla hänen ja hän ei halua lisää lapsia (Hänellä siis on poika) ja plaa plaa plaa. Hän ei siis ollut kovin iloinen asiasta. Lopuksi viestittelyn päätyttyä olin mm. pilannut hänen elämän ja raskaus oli pelkästään minun vikani (tietääkseni siihen tarvitaan kaksi) ja parempi olisi ollut, jos en olisi hänelle mtn kertonut. 

Koko raskausaikana ei hänestä kuulunut mitään, enkä minäkään kyllä yhteyttä ottanut. Paitsi ultrakuvan laitoin, jossa kerroin, että tyttö tulee :D

Nyt ollaan siinä pisteessä, että ei ainakaan ole kiinnostusta ollut tytön näkemisen suhteen. Minä olen käynyt lastenvalvojalla ja Islan kanssa kävimme myös DNA testissä.
Tietääkseni tämä isä on vapaaehtoisesti menossa käymään LVn luona, mutta vielä ei ole mitään kuulunut mistään suunnasta. Eli nyt vaan odottelemme.

Hyvin me tytöt ollaan kahestaakin pärjätty ja onneksi Islalla on paljon rakastavia ihmisiä ympärillä <3 Hienointahan olisi, jos isä haluaisi olla mukana edes jollakin tapaa tytön elämässä. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, niin ei me semmosia sitten meidän elämään tarvitakkaan. Minun mielestä kuitenkin jokaisella lapsella on oikeus isään ja eihän lapsi ole mitään pahaa hänelle tehnyt.

No mutta, elämä jatkuu... ja odottelu... :)

Ihanaa viikonlopun jatkoa <3

-Jessi